Jämsänkosken Ilves perustettiin toukokuun 2. päivänä 1930. Tuolloin kokoontui kolmisenkymmentä urheilumielistä henkilöä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n klubille herättämään henkiin Jämsänkosken VPK:n voimistelu- ja urheiluseuraa. Yksimielisellä päätöksellä järjestelmällinen urheilutoiminta käynnistettiin uudelleen. Nimen Ilves seura sai kolme vuotta myöhemmin.
Perustetun seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Väinö Mella. Johtokuntaan valittiin jäseniksi Sigurd Egeberg, Emil Holopainen, Kalle Hyppölä, Aarne Koskelo ja Antero Nyman. Varajäseniksi valittiin Uuno Silvan ja Bruuno Virtanen.
Seuran jäsenmaksuna päätettiin periä aikuisilta 5 markkaa ja lapsilta 2 markkaa.
Jalkapallo on kuulunut Ilveksen lajivalikoimaan perustamisvuodesta 1930 alkaen. Lajin nousun yhtenä mahdollistajana seurassa oli Yhtyneiltä Paperitehtailta saatu tuki. Ilves voitti vuonna 1935 Hämeen piirin mestaruuden ja Keski-Suomen piirin mestaruuden vuosina 1938–1939. Keski-Suomen piirin mestaruuden Ilves saavutti jälleen vuonna 1946, kun se voitti ratkaisevassa ottelussa Jyväskylän Palloilijat 2–1 Allan Salosen kahdella maalilla. Sen jälkeen menestys kuitenkin hiipui, jolloin Ilves pyrki uuteen nousuun käynnistämällä junioritoiminnan.
Ilves nousi 1960-luvun alussa ensin kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle Maakuntasarjaan ja vuonna 1962 toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Suomensarjaan. Joukkue sijoittui vuonna 1965 sarjan pohjoislohkossa toiseksi. Kaudella 1968 syyskierroksen alkaessa Ilves johti sarjaa. Lopulta sarjan voitti Kuopion Elo kolmen pisteen erolla Ilvekseen. Seuraavalla kaudella nousu Mestaruussarjaan oli vieläkin lähempänä, kun Ilves jäi läntisessä lohkossa jälleen toiseksi, nyt kaksi pistettä Tampereen Pallo-Veikkoja perässä.
1970-luvulla Ilves putosi II divisioonaan ja 1980-luvun lopulla jo IV divisioonaan. Seura yhdistyi Jämsän Pallon kanssa, mikä toi hetkeksi uutta nostetta, ja kauden 1989 päätteeksi Ilves nousi II divisioonaan. Joukkue putosi kuitenkin heti takaisin III divisioonaan.
Jämsänkosken Ilves teki 2000-luvulla pitkään hissiliikettä Kolmosen ja Nelosen välillä. Joukkue pelasi kaudella 2012 Kakkosessa, mutta putosi kauden jälkeen takaisin Kolmoseen. Ilves voitti kauden 2018 Keski-Suomen Nelosen ja päätti ottaa vastaan sarjapaikan seuraavan kauden Kolmosesta. Seura kuitenkin luopui sarjapaikastaan helmikuussa 2019, minkä vuoksi se tiputettiin Keski-Suomen Vitoseen, jossa se otti kakkosjoukkue JIlves 2:n paikan.
Ilveksen jalkapallon edustusjoukkue pelaa kotiottelunsa Jukka Virtasen pallokentällä ja sen joukkue nousi kaudelle 2016 sarjatason ylemmäs Kolmoseen. Ilves on pelannut Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli silloisessa Suomensarjassa yhteensä kahdeksan kautta vuosina 1963–1970. Vuosina 1974–1976, 1978, 1981–1983, 1985, 1990 ja 2012 joukkue pelasi Kakkosessa.
Ilvesläiset maailmalla
Maailmalla hienon uran tehneitä Ilveslähtöisiä tai Ilveksessä uransa aikana toimineita pelaajia ja valmentajia on pieneksi seuraksi yllättävänkin paljon.
Pelaajia, jotka ovat kiertäneet muutakin kuin tahkoa, on Ilveksen yhdeksään vuosikymmeneen mahtunut useita. 1970-luvun taitteessa ensimmäiset SM kultamitalit kaulaansa on saanut Erkki Lehtinen Lahden Reippaassa ja myöhemmin Valkeakosken Hakassa. Pääsihän Eki myös maaotteluun Azerbaijania vastaan, vaikka vain vaihtopenkille. Samoihin aikoihin OTP:ssä pelasi SM sarjaa myös Himoksesta tuttu Juhani Ojala, jonka täyskaima muuten putosi Huuhkajien EM-kisajoukkueesta aivan loppumetreillä. Selvennyksenä sanottakoon, että tämä nuorempi Ojala ei ole pelannut meillä.
"Kasari" on hieman tyhjän oloinen Ilveksen historian kirjoissa, joten siirrytään suoraan sen loppuun ja seuraavalle vuosikymmenelle. Vaikka Kimmo Mörö aloittikin uransa JämPassa, saimme nauttia hänen taidoistaan 90-luvun taitteessa kahteenkin otteeseen. Tässä välissä Kimmo kävi nuoremmassa kaimaseurassa voittamassa Suomen Cupin vuonna 1990, jonka seurauksena pääsi tunnustelemaan 45 minuutin ajan Stadio Olimpicon nurmea A.S. Roman vieraana marraskuussa 1991. Tässä kohtaa en malta olla mainitsematta nimeä Martin Reim, jonka taito ja persoona ihastuttivat Ilves-perhettä kaudella 1991.
90-luvulla maailmalle lähti Antti-Jussi Karnio, joka kolmella vuosikymmenellä kiersi Suomea ja palasi Ilveksen maalin suulle kaudelle 2012. Tähän rupeamaan mahtui neljä kautta ja 31 ottelua Veikkausliigassa.
2000-luvulla vastuu Ilveksen värien maailmalle viennistä on jäänyt enemmän ja vähemmän naisten harteille, joista ensimmäisenä itseoikeutetusti Siiri Perälä. Siiri pelasi jalkapalloa JyPK:ssa Naisten Ykkösessä. Tuolloin Siiri myös valmensi tyttöjen joukkuetta. Futsal-puolella Siiri on voittanut kaksi SM mitalia sekä edustanut Suomea naisten maajoukkueessa. Siirin nimeä kantaa myös Palloliiton Respect -työryhmän myöntämä palkinto. Toinen nuorempaa kaartia loistavasti edustava pelaaja on Emmi Lahtela, jonka hienot otteet Kansallisen liigan JyPK:ssa ovat tuoneet paikan kokoonpanossa.
Valmentajista mainittakoon ensimmäisenä Jukka "Spide" Västinen. Jämsänkosken Ilveksen kasvatti, on voittanut valmentajana mm. A-nuorten SM-kultaa, sekä ollut kahdesti hopealla (mm. yhdessä Harri "Hyrrä" Peräsen kanssa vuonna 2006). Myös Futsal U19 maajoukkuetta luotsaava Kerkko Huhtanen on saanut uralleen alkutahdit Jämsänkosken vihreillä nurmilla. Kerkko on pelaaja-valmentajana voittanut Futsal SM hopeaa yhdessä Kytölän veljesten kanssa kaudella 2010-11.
Jos taas laajennetaan pelaajiin, jotka ovat syntyneet muualla mutta olleet uransa aikana osa Ilves-perhettä, voidaan listaan lisätä esimerkiksi nimet Turo Flinck (70-luku P/V), Asko Mäkilä (70-luku P) ja Timo Martinsen (1983 P).
Lähteet: